perjantai 29. marraskuuta 2013

Imetystuki tuleville vanhemmille



Pohdin aiempaa kirjoitustani muualta saadun tiedon kautta. Ensimmäisenä mieleeni nousee imetystietous- ja tuki tuleville vanhemmille.  En tiedä millaista synnytysvalmennusta Suomessa tarjotaan, ehkä joku voisi valaista tätä asianlaitaa? Irlanissa saimme sen yhden päivän aikana kattavan peruspaketin, mutta paljon jäi silti auki. Onneksi havahduin jo raskausaikana etsimään suomenkielisiä sivuja joista varmasti ymmärtäisin ohjeet ja niksit pulmallisiin tilanteisiin.

Joku aika sitten luin alkuvuoden artikkelia ”Kurs ska få fler att amma” http://arbetarbladet.se/merlasning/smastora/1.5502119-kurs-ska-fa-fler-att-amma jossa tiivistetysti kerrotaan imetystilanteen huonontuneen myös Ruotsissa. Kaikkia syitä ilmiön taustalla ei tunneta, mutta osasyynä lieneen se että vanhemmat eivät usko saavansa kaikkea tarvitsemaansa tietoa imetyksestä. Vuosien 2004-2010 imetettyjen määrä on laskenut 9,5 prosenttiyksikköä, joten Ruotsin imetystuki on aloittanut imetys(tieto)kurssit tuleville vanhemmille (ja myös hoitohenkilökunnalle). 

Omia pohdintoja mitä mietin raskausaikana olivat mm. sattuuko imetys, voinko ennustaa tulevaa liivikokoa, mitä on etu- ja takamaito, mistä tiedän riittääkö maito, onko maito aina ok annettavaa vauvalle, voinko juoda yhdtä olutta ja imettää. Raskausaikanani ei enää puhuttu maitopoukamista mutta siitäkään teoriasta ei ollut pitkä aika.

Meilläkin toimii imetystukiryhmät Suomessa. Irlannissa vastaavanlaista toimintaa pyörittää La Leche League, mutta en koskaan mennyt sinne. Ajattelin ongelmieni kanssa että ne olivat liian vähäpätöisiä. Ja sitten kun löysin itse netistä keinoja selvitä, ajattelin ettei tukiryhmä ole paikkani koska ongelmat olivat takanapäin. Myöhemmin kun menin Suomessa tukiryhmään tutustumaan, aihe oli sellainen mikä ei ollut koskaan ongelmani, joten koin etten oikeastaan osallistunut ryhmään.

Onneksi olen jossain vaiheessa kupsahtanut ulos tynnyristäni ja tajunnut, ettei imetystukiryhmät ole vain ongelmien ratkomiseen tarkoitettu tilaisuus. Tukeminen on kokemusten jakamista. Äidit antavat toisilleen tiedon ja tunteen etteivät he ole yksin, joku muukin on kokenut vastaavaa, osa selvittänyt ongelman ja osa ei. Jos nyt odottaisin esikoistani tämän tietämyksen turvin, menisin jo raskausaikana imetystukiryhmään. Joku asioista jo tietävä ja kokenut voisi kertoa ja oikaista käsityksiäni. Ehkä kuitenkin koittaisin kalastella sellaista kokoontumiskertaa jonka teema olisi suunnattu odottajille.

2 kommenttia:

  1. Hieno oivallus, etteivät imetystukiryhmät ole pelkästään ongelmien ratkomista varten! Mistäs paremmin äiti löytäisi vertaistukea kuin toisten äitien luota. Onko ryhmässä koskaan ollut isejä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietämissäni ryhmissä en itse tiedä isien käyneen, mutta mm. Jyväskylässä on isätkin toivotettu tervetulleiksi imetystukiryhmään. Itse olen kokenut että isät on hieman unohdettu (tai pidetään liian itsestään selvyytenä) kuinka tärkeässä roolissa he ovat imetyksen onnistumisen kannalta ja noin muutenkin äidin jaksamisen osalta.

      Poista