perjantai 24. tammikuuta 2014

Yli 1-vuotiaan imetys



Miksi imettää pitkään? Kysyisin mieluummin miksi ei jos imetys sujuu ja äiti sekä lapsi tahtovat jatkaa?

Joillekin takaraja lopettamiselle on kun lapsi aloittaa kiinteät, neuvola ohjeistaa aloittamaan lehmänmaitotuotteet, lapsi saa hampaita, oppii kävelemään, puhumaan, täyttää vuoden. Entäpä jos imetyksellä ei olekaan parasta ennen päiväystä?

Monesti olen törmännyt kysymyksiin täytyykö imetys lopettaa ennen kuin lapsi aloittaa päiväkodin? Tai kuinka sitä työpäivän pärjää jos lapsi ei käy rinnalla? Entäpä kun olisi aika olla muutama yö poissa kotoa ja imetykseen tulee pidempi tauko, loppuuko se siihen vai jatkuuko?

Sanotaan, ettei lapselle saisi järjestää liian montaa suurta muutosta samaan syssyyn. Sellaisia olisivat imetyksen lopettaminen ja päivähoidon aloittaminen samoihin aikoihin. Se on jokaisen oma päätöksensä lopettaako imetyksen ennen päivähoidon alkua, mutta kyllä se imetys sopeutuu myös sinne hoitopäivienkin arkeen hienosti.

Aloitin itse työt ennen kuin lapsi meni päivähoitoon, tein lähinnä yövuoroja ja lapsi oli tottunut nukkumaan tiiviisti kainalossani nuo ajat. Joinain vuoroina kävin kotona tauolla ja imetin nukkuvan lapsen, mutta kyllä ne vuorot menivät ilman imetystäkin, kunhan liivit joustivat. Lapsi sopeutui satunnaisiin poikkeusöihin nopeammin kuin maidontuotanto. Lapsen ollessa hieman alta kahden, aloitin opinnot. Samaan aikaan olin myös raskaana. Oman imetyspettymykseni koin kun jouduin omasta halustani lopettamaan parivuotiaan imetyksen. Olin valmistautunut tandemimetykseen ja raskauden puolilla välin imetys kävi niin kivuliaaksi, että sain kokea rajani ja pettyä. Suurimman eron lapsessa imetyksen loputtua huomasin, että hän alkoi sairastella joka muutaman viikon välein tarhassa kiertäviä tauteja.

Toisen lapsen kanssa kuvio toistui liki samoin, hänelle pumppasin tarhaan päikkäreille oman maitopullonsa alkua siloittamaan. Sitten imetys jatkui taas aamuisin ennen päivähoitoa, päivähoidon jälkeen, illalla ja yöllä. Samaa tanssia tässä yhä valssataan, opiskelen, käyn töissä ja touhuan vähän sitä sun tätä joka suunnalla. Vanhinta kun en enää imetä, nuorimman osalta olen kokenut imetyksen helpottavan elämää kovastikin.

Kun äiti hoivaa pientä vastasyntynyttä, siinä hetkessä on todella omituista kuvitella imettävänsä parivuotiasta tai vanhempaa, äiti näkee vain pienen ryppyisen nyyttinsä eikä suinkaan aktiivisesti touhuavaa, höpöttelevää taaperoa. Nyt kun minulla on alta 3-vuotias nuorimmainen, ajatus että imettäisin häntä vielä muutaman vuoden kuluttua tuntuu hivenen hassulta, mutta ei mahdottomalta.

Myöhemmässä vaiheessa imetys ei ole samanlaista kuin pienen vauvan. Lapselle voi kertoa että nyt ei sovi. Mutta ei ole väärinkään ottaa parivuotiasta keskellä Prisman käytävää rinnalle jos se on parhain ratkaisu.  Osa lapsista haluaa useamman kerran päivässä rintaa, jollekin voi riittää vaikka vain iltaisin hörpyt. Isomman lapsen kanssa harvemmin tulee koettua sellaisia imetysmaratoneja mitä pienen vauvan, vanhemmalla lapsella imu on tehokas ja hän voi saada paljon nopeammin tarvitsemansa kuin pienempi. Imetys ei lopu vaikka taukoa tulisikin muutama päivä, voi jopa olla ettei rinnat pakkaudu maidosta reissussa, mutta kotiin palatessa lapsen luo, äiti kokeekin saman ilmiön kuin maidonnoustessa synnytyksen jälkeen.

Joitakin kauhistuttaa että lapsi repii äidiltä paitaa pois päältä tai pyytää ääneen maitoa. Ymmärrän sen kyllä, oma asenteeni on kuitenkin ollut että kyseessä on pieni lapsi. Hän ei näe siinä mitään väärää, eikä siinä ole mitään väärää. Hän käyttää niitä sanoja jotka hänelle annetaan ja käyttäytyy kuten annetaan.

Pitkällä imetystaipaleella sitä törmää jos minkälaisiin uskomuksiin ja asenteisiin. Osa on kannustavia, ihmetteleviä, torjuvia, paheksuvia. Ilman paksua nahkaa oman läheisen tuki ja hyväksyntä helpottaa kummasti, ja tieto ettei tässä olla ainokaisia. Tavallista elämää ei tarvitse rajoittaa, haaveita lykätä tai jättää tyystin toteuttamatta imetyksen vuoksi, se kulkee mukana yhtenä monista muista asioista ja sopeutuu muuhun elämään.

Tähän yhteyteen loistavia sosiaalisen median kanavia ovat mm. facen taaperoimettäjät, Taaperoimetys ja uudempi ryhmä iHmetys - sosiaalisen median imetystukiryhmä.
Maitolaiturillakin puidaan runsaasti pitkän imetyksen aiheita asiallisissa merkeissä ilman että kukaan heittelisi asiattomasti kapuloita rattaisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti