tiistai 21. tammikuuta 2014

Yöimetyksen vaikutus lapsen hampaisiin



Miten yöimetys ja hormonitoiminta liittyvät toisiinsa? 

Prolaktiini, joka ylläpitää maidontuotantoa, on runsaimmillaan veressä juurikin yöaikaan. Tämän hormonin pitoisuus veressä laskee imetyksen edetessä (kuukausien aikaviiveellä), jolloin imetys itsessään ei ole enää niin riippuvainen hormoneista vaan itse imetyksestä (kysynnän ja tarjonnan laki). Tarvittaessa yöaikaan tapahtunut imetys tai rintojen tyhjentäminen muilla keinoin auttavat lisäämään maidonmäärää.

Entä jos yöimetys ei lopukaan kun lapsi täyttää 6kk? Tai vuoden? 

 

Vähemmän hiiskuttu aihe on taaperoikäisen (ja miksei vanhemmankin) yöimetys.

Seuraavia väittämiä olen kuullut usein yöimetyksestä:
 * "Yöimetys pitäisi lopettaa koska se on raskasta" – no ei kaikille, esim. minun ei tarvitse olla hereillä eikä lapsen tarvitse olla hereillä jos lapsi nukkuu vieressä ja yön aikana käy rinnalla.
* "Yöimetys reikiinnyttää hampaat" – ei, jos suuhygieniasta huolehditaan.

Oma ratkaisuni töihinpaluun jälkeen oli, että yövuorossa kävin tauolla imettämässä lasta sillä rinnat eivät olisi kestäneet 12 tunnin työvuoroa rintoja tyhjentämättä. Yöimetykset rauhoittivat yöt kun lapsi on aloittanut päivähoidossa ja omat päivät koulunpenkillä. Imetys sujui perhepedissä paremmin kuin hyvin ja aamulla koko perhe jaksoi herätä virkeänä.

Yöimetykset 6kk:n jälkeen ovat perusteltuja siinä kohdin kun lapsi aloittaa kiinteät, päivät menevät helposti touhottaessa ja rinta ei tuolloin välttämättä maistu, lapsella on kiire touhuta kaikkea muuta. Monet lapset tankkaavat äidinmaitoa yöaikaan, äidinmaito (tai korvike) ovat ykkössijalla lapsen ravitsemuksessa vuoden ikään saakka. Nämä vaiheet ovat kausia, ne tulevat ja menevät, mutta jos yöt menevät aivan vallattomiksi, päiviä kannattaa rauhoittaa jotta lapsi malttaisi nauttia edes osan tarvitsemastaan maidosta tuolloin. Vuoden iän jälkeenkin tulee kausia, jolloin yöimetys voi toimia osana arkea.

Lapsella on viimeiset tiheänimun kaudet 6kk:n ja noin 9kk:n iässä. Myöhemminkin napanuora lyhenee hetkellisesti äidin ja lapsen välillä, usein ne liittyvät lapsen kehitysvaiheisiin, terveydentilaan tai ympäristön mahdollisiin muutoksiin. Se ei ole häpeä, että lapsi saa turvaa ja lohtua äidistä myös ensimmäisen syntymäpäivänsä jälkeen.

Imetyssuositukset ja suunterveyden edistäminen

 

Olen saanut itsekin osani hammashoitajalta joka piti yöimetystä erittäin tuomittavana ja hampaat tuhoavana. Siltikään ei löytänyt sanottavaa lasteni hampaista.

Se mitä THL sanoo imetyksen edistämisohjelmassaan suunterveydestä kuuluu tiivistettynä näin:
·         * Imetys stimuloi leukojen kasvua ja purentalihasten kehittymistä. Imetys tukee purennan varhaiskehitystä.
·         * Reikiintymistä aiheuttava kariesbakteeri ei pysty hyödyntämään äidinmaidon laktoosia yhtä nopeasti siinä missä tavallista sokeria (sakkkaroosia), sillä äidinmaidon omat antibakteerit ja entsymaattiset aineet estävät laktoosin hajoamisen lapsen suussa. 
      * Yöpullosta ja tutista suositellaan luovuttavan vuoden iän paikkeilla. (Miksi yöimetyksestä kehoitetaan luopumaan parhaillaan jopa puolenvuoden iässä?)

Rinnasta imiessä maito päätyy nieluun ja lapsen suun perälle, eikä maito hulju kauttaaltaan suussa kuten tuttipullolla syöttäessä.

·         Riski reikiintymiseen muodostuu vasta kun lapsen ruokavalioon kuuluu runsaasti sokerisia tuotteita ja/tai fluorin käytössä on puutteita. Äidinmaidossa esiintyvää hampaita ja ikeniä suojaavaa laktoferriiniä löytyy nykyään myös muutamista hammastahnoista.
Tiivistettynä pääpointit olisivat välttää kariesbakteerin tarttumista lapseen, terveellinen ruokavalio, säännölliset ruoka-ajat, Xylitol-tuotteiden käyttö ja ennen kaikkea kunnollinen hampaidenharjaus. Ja tietenkin vanhempien itsensä kuuluu myös huolehtia hampaistaan.

Joskus olen kuullut ettei lapsen maitohampaiden kunnolla ole väliä kun ne vaihtuvat ennen pitkää pysyviin hampaisiin. Siinä mennään mielestäni metsään ja pahasti. Heti kun pieni lapsi saa hampaat suuhunsa, ja itseasiassa jo ennen sitä, hän ottaa vanhemmistaan mallia ja opettelee myös itse suunhoitoa. Lisäksi saatu kariestartunta ei katoa hampaiden vaihtuessa, mutta bakteerien määrän suussa voi pitää minimissään huolellisella hammashoidolla.

Sosiaali- ja terveysministeriöön viitaten lapsi oppii harjaamaan itse hampaansa kouluikäisenä, mikä ei ole mahdollista jos oikeaa tekniikkaa ei ole alusta asti harjoiteltu.


Päivitetty 23.10.2015

Käytetyty lähteet: 




Karla Loppi, 2004, Rinnan anatomia ja maidoneritys 


Lisää luettavaa aiheesta:

Ollila, P. 2010. Väitöskirja Assessment of caries risk in toddlers Oulun yliopisto.

Päkkilä, P. 2012. Opinnäytetyö. Taaperoimettäjien kokemuksia suun terveydenohjauksessa Oulun AMK s. 12 -> 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti