tiistai 25. maaliskuuta 2014

Stirred, not shaken - äidinmaidon säilytyksestä ja käsittelystä



Maidon säilytys:

Maitoa voi säilyttää tiiviissä astiassa (esim. pakasterasia) tai pusseissa. Näppärin tapa pakastaa pussitettu maito on pakastaa se levyksi. Tällöin se myös sulaa hyvin nopeasti. Pakastettavien määrien kannattaa olla pieniä, 60-120ml tai vielä pienempiä jos kertamenekki on vähäistä.
Jos pumppaat pitkin päivää maitoa ja haluat säilöä sen isompana eränä, voit yhdistä maitomäärät kun ne uusi erä on yhtä jäähtynyt kuin vanha. Eli lämmintä maitoa ei kipata jo jäähtyneen maidon sekaan koska se taas osaltaan nostaa jäähdytetyn maidon lämpötilaa ja vaikuttaa säilyvyyteen.


Lämpötila                           Säilymisaika
+ 25 °C                                 4 tuntia
+ 19 – 22 °C                         10 tuntia
+ 15 °C                                 24 tuntia
+ 1 – 4 °C                             8 päivää
- 19 °C                                  6 kk:tta vähintään


Maitoerät kannattaa merkitä ihan pvm, kk ja vuosi. Käyttää ne järjestyksessä first in, first out. Sulatus tapahtuu lämpimässä vesihauteessa tai juoksevan veden alla. Mikrossa äidinmaito lämpenee epätasaisesti ja tärkeitä leukosyyttejä tuhoutuu. Jos sulatettavaa maitoa ei tarvita heti, sen voi jättää sulamaan jääkaappiin jossa maito säilyy 24h. Sulatettua maitoa ei saa pakastaa uudelleen! Sama pätee myös kertaalleen lämmitettyyn maitoon, sitä ei voi lämmittää uudelleen. Jos tuntuu että maitoa menee hukkaan joka syötöltä, suosittelen lämmittämään pienemmän annoksen ja ottamaan lisää jso tarve vaatii.

Stirred not shaken:

Äidinmaito ei ole homogenoitua, joten jääkaapissa seistessään maito separoituu, eli eri osat erottuvat ja päälle muodostuu paksu kermainen pinta. Ennen syöttöä maitoa kannattaa käännellä ylösalaisin, ainesosat sekoittuvat paremmin kuin mitä ravistellessa. Lisäksi tässä on pienen kysymysmerkin kera muistikuva, että joitain rintamaidon ainesosia tuhoutuu liian kovalla käsittelyllä. Jahka tämä selviää, palaan asiaan kun käyn myöhemmin läpi mitä rintamaito sisältää.

Maidon ulkonäkö:

Pakastamisen myötä äidinmaidon väri voi muuttua verrattuna jääkaapissa säilytettyyn, myös maku ja haju voi saada rautaisen tai kalan vivahteen. Normaalistihan äidinmaito on makeaa kuin hylamaito. Jos maito on happaman oloista, silloin sitä ei kannata enää vauvalle tarjota.
Jos pumpattu maito on veristä, se ei ole vaarallista. Myöskään imettäessä verinen maito ei ole vaarallista, mutta veri voi värjätä lapsen ulostetta, isoina määrinä lapsi voi puklata herkemmin.

Seuraavalla kertaa paneudun imetyksen yhteen kivuliaimpaan vaihtoehtoon: kun lapsella on kireä kielijänne.

Maidon kuumennus ennen pakastusta:

Maidon maun ja hajun muuttumisen pakastaessa voi välttää kuumentamalla lypsetyn maidon ennen pakastusta 82 °C asteeseen. Tarkoituksena on inaktivoida maidon lipaasit. Tämän jälkeen nopea jäähdytys ja pakastus. Sulatus tapahtuu tavalliseen tapaan. Suomenkielellä tästä ei löydy kummoisempaa tietoa, mutta englanniksi aihe on tunnettu.

Lisäyksenä vielä, että maidon tuoksun ja maun muuttuminen johtuu siitä, että joillakin äideillä maidossa on runsaammin lipaasientsyymejä, joten kannattaa ensin koepakastaa omaa maitoaa ennen kuin lähtee kuumentamaan, koska kaikilla ei tosiaan maidon maku juurikaan muutu säilöttäessä.

Lähteet:
Koskinen, K. 2008. Imetysohjaus. Edita: Helsinki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti