torstai 26. helmikuuta 2015

Äidinmaitokorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi


Kaikessa lyhykäisyydessään kyseessä on vuonna 1981 WHO:n ja YK:n lastenapurahaston (Unicef) yleiskokouksessa hyväksytty asetus (korvikekoodi), joka luotiin suojelemaan imetystä sekä äidinmaitokorvikkeiden laatua. 

Historiaa

Syyt tälle juontavat juurensa jo 1950-luvulle, jolloin korvikevalmistajien toimesta korvikkeita mainostettiin äidinmaitoa parempina tuotteina kehitysmaihin. Seurauksena moni lopetti imetyksen, sekoitti korvikejauheen likaiseen veteen ja/tai syötti huonosti streiloidusta pullosta. Tämän lisäksi vauvojen jäädessä ilman äidinmaidon vasta-aineita, lapsia sairastui ripuliin. WHO:n mukaan pulloruokittujen lasten kuolleisuus kasvoi 5-10-kertaiseksi kehitysmaissa. 1970-luvulla arvioitiin että vuodessa kuoli 3 miljoonaa vauvaa.
Seurauksena häikäilemättömästä markkinoinnista, maailmalla levisi yhä tänäkin päivänä jatkuva Nestlé-boikotti.

Koodin merkitys ja tavoite

Jos tänä päivänä ajattelee luonnonkatastrofialuetta, ihmiset ovat hädässä ja monien avustusjärjestöjen myötä paikalle tulee korvikkeiden ilmaisjakelua. Ihmiset saavat jokusen kuukauden ilmaisia korvikkeita, jotkut lopettavat suotta imettämisen paremman tiedon puutteessa ja kun ilmaisjakelu loppuu, huomataan ettei ihmisillä ole varaa korvikkeisiin. Loogisena seurauksena korvikejauhetta pihistellään ja lapsi syö laimeampaa korviketta, mikä johtaa aliravitsemukseen. Painolastina voidaan nähdä myös kriisialueella leviävät taudit. Tästä päästäänkin korvikekoodiin, joka suojelee meitä monelta murheelta.

Tavoite on pitää huoli lasten riittävästä ja turvallisesta ravitsemuksesta turvaamalla ja edistämällä rintaruokintaa. Jos korvikeruokintaa tarvitaan, varmistetaan niiden oikea käyttö antamalla riittävästi tietoa, sekä hoidetaan markkinointi ja jakelu asianmukaisesti.

Suomessa korvikekoodia ei ole ratifioitu siinä laajuudessa kuin WHO sen asetti. Meillä korvikekoodi koskee vain korvikkeita ja vieroitusvalmisteita. Tiukimmillaan koodi koskee myös taaperomaitoja, tuttipulloja ja tutteja, mihin Suomessa ei ole otettu kantaa. Suomessa korvikekoodia valvoo Evira.


Huom! Koodirikkomuksista tulee ilmoittaa oman kunnan terveystarkastajalle!

Kuinka korvikekoodi näkyy arjessa?

Arjessamme tämä näkyy siinä, että korvikepurkkien kyljistä ei löydy lasten kuvia tai muutakaan merkintää mikä ihannoisi korviketta. Huomatkaa kuitenkin ero taaperomaitoon / juniormaitoon, jonka markkinoinnissa kerrotaan miksi lapsesi pitäisi sitä juoda tai maitojuomapurkin kyljessä hyppelee iloinen lapsi.

Mainitseeko kukaan että sen ikäistä voisi imettääkin? Ja nyt kun tällaiselle on löydetty markkinarako, miten kukaan voi väittää ettei äidinmaidosta ole ravitsemuksellisesti mitään hyötyä lapsen täytettyä 1v.?

Kauppoja korvikekoodi velvoittaa siinä, ettei myynninedistämistä saa harjoittaa, eli ei alennuksia, tarjouksia, erillisiä teholavoja tai myyntipaikkaa hyllynpäätyyn. Hintamerkinnät eivät saa poiketa muista kaupan hyllyreunahintamerkinnöistä.

Terveydenhuoltohenkilöstöä korvikekoodi velvoittaa tukemaan imetystä. Neuvoloista tulisi saada ajantasaista ja näyttöön perustuvaa imetysohjausta. Jos korviketta tarvitaan, vanhemmat ovat oikeutettuja saamaan yksilöllistä, näyttöön perustuvaa ja imetystä tukevaa ohjausta korvikkeen oikeanlaiseen käyttöön (ks. lapsentahtinen pulloruokinta). Terveydenhuolto tai mikään tutkimus ei saa tarjota ilmaisia korvikenäytteitä, jos näitä tarjotaan, on tarjoajan annettava ilmaiset korvikkeet perheelle niin kauan kuin lapsi niitä tarvitsee. Korvikkeita ei saa olla näytillä missään tiloissa.

Ikävä kyllä neuvoloistakin jaetaan Nestlén hymynaamoja, Arlan lehmäkuvioisia neuvolakorttisuojia, seiniltä löytyy korvikevalmistajien ihastuttavan värikkäitä kuvia. Oma ensikosketus ammattilaisten seminaarista, jossa korvikevalmistajan tuotteita oli esillä, mietitytti. Tietoa tarvitaan, ei siinä mitään, mutta miltä näyttävät siellä jaettavat kynät ja vihkoset terveydenhoitajan huoneessa?

Parhaillaan vanhemmille saatetaan antaa lahjana tuttipullo ja tutti. Moni niistä ilahtuu, mutta millaisen viestin tuttipullon saaminen terveydenhuoltoa edustavalta henkilöltä antaa? ”Tässä, ei siitä sun imetyksestä kuitenkaan tule mitään, ota ihan kaiken varalta.” tai ”Tuttipullo ja tutti kuuluu vauva-aikaan.”

Maat ilman korvikekoodia 

Tiesitkö muuten että Yhdysvallat ei noudata äidinmaitokorvikkeiden kansainvälistä markkinointikoodia? 

Tällä hetkellä netissä kiertää hienosti tehty mainos mihin itsekin haksahdin. Kertavilkaisu kiskoi minusta sanat ”kaikki me halutaan lastemme parasta”, video jakoon ja vasta myöhemmin valkeni että kyse olikin Similacin korvikemainoksesta. Hyvinhän se näkyi videon lopussa, mutta joku hätähousu harvoin katsoo lopputekstejä. (Similac on yksi Yhdysvaltojen suurimpia korvikevalmistajia, nimikin on aikamoinen "similiar to lactation" joka luo tiettyjä mielikuvia kuluttajille.)



Millaisen kuvan video sinulle antaa imetyksestä tai korvikeruokinnasta? Onko kyse pelkästä elämäntapavalinnasta kuten kertakäyttövaipat tai kestovaipat? Tämä oli pelottavan hyvä mainos, koska itselläkään ei mikään varoituskello soinut ennen kuin joku muu huomautti asiasta.

Katso myös aikaisempi julkaisu Imetystä maailmalla.

Korvikekoodiin pääset tutustumaan lisää:

Kuusisto, R. & Taskinen, A. Tunnetko korvikekoodin? Imetyksen tuki Ry. http://www.imetys.fi/materiaali/tunnetko_korvikekoodin.pdf

Isomäki, R. Tappavaa maitojauhetta. 1996. Maailmankuvalehti. http://www.maailmankuvalehti.fi/node/3031
 
THL:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti