sunnuntai 23. elokuuta 2015

Perhevalmennuksen imetysosio




Noin puolitoista tuntinen kerta, paikkakunnasta riippuen on aikamoinen tietopläjäys. Pääsin nyt toista kertaa puhumaan ja todennäköisesti jatkossakin tästä lempiaiheestani eli imetyksestä. Meillä päin katsotaan imetysvideolta neljä pätkää, jotka pohjustavat ja suuntaavat osallistujien ajatukset itse aiheeseen.

Tämän jälkeen tulevat vanhemmat saavat pienryhmissä käydä faktaa vai fiktiota-kortteja läpi. Nämä ovat siis Imetyksen tuki ry:n väittämiä, klassisia urbaanilegendoja jotka elävät vahvoina edelleen esimerkiksi ” Vauva saa tarpeeksi maitoa, kun hän syö vähintään kolmen tunnin välein ja nukkuu pitkiä päikkäreitä.”  Ja nuo väittämät käydään sitten yhdessä läpi perustelujen kera. (Voit kurkata korttien sisällön tästä http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa/imetyksen-faktaa-ja-fiktiota) Sopivan ryhmän tullen aiheista saa paljon keskustelua aikaan tai mikä parasta, osallistujille nousee mieleen kysymyksiä ja tykkäänkin ajatella, että tästä aiheesta hölmöjä kysymyksiä ei olekaan. Minua ainakin saa aiheesta tentata, jos sitten en tiedäkään vastausta niin taatusti otan asiasta selvää.

Omilla kerroillani kortit on suhteellisen nopeasti käyty läpi, käytössä ei suinkaan ole kaikkia väittämiä mitä tuolla sivuilla esitetään. Olenkin ajatellut, että tämä on mitä parhain hetki ajatella imetyksen ensipäiviä, jottei se vauvan virkistyminen ja tiheä imeminen synnytyksen jälkeen sitten yllätä. Ja tämä on hyvä hetki myös rohkaista ihokontaktiin alusta lähtien. Sairaalassa vauvat puetaan vaatteisiin ja jotkut voivat kokea, että näin asian kuuluu olla. Minä taas sanon että aivan rauhassa voivat riisua vauvan vaippasilteen ja ottaa äidin tai isän paidan alle ihoa vasten. Myös rintojen terveyttä on tärkeä käydä läpi; tiehyttukos, rintatulehdus, sammas ja rinnanpään haavaumat. Sekä imetyksen hyödyt äidille. Tässä kohtaa jo jokainen voi arvata paljonko mieleen jää tästä tietotulvasta.

Vaikka vanhemmilla ei vielä olekaan vauvaa sylissään, muutama harjoitus auttaa heitä ymmärtämään hyvänimetysasennon ja imuotteen merkityksen. Imetysasentoa on helppo demostroida juomalla lasillinen vettä. Nostatko juodessasi leukaa ylös vai painatko sen rintaan kiinni? Sama pätee myös vauvan imetyksessä, vauvan on voitava kallistaa päätään taakseen, eikä ole tavatonta että vauvaa pidetään liian korkealla rintaan nähden imettäessä. Meillä onkin hyvä havainnollistava kuvasarja imetysasennon korjaamisesta, jossa vauvaa siirretään aavistus jalkojensa suuntaan ”alaspäin”.


Toinen harjoitus on tunnustella kielellään omaa kitalakea. Hammasvallin jälkeen voit tuntea kovan kitalaen ja sen jälkeen pehmeän kitalaen. Rinnanpään on päästävä tuolle pehmeälle alueelle ollakseen turvassa mekaaniselta ärsytykseltä. Ajattelisin että vauva tekee hieman jauhavaa liikettä painaessaan rinnanpäätä kitalakeaan vasten ja se on taattu, että rinnanpää muuttuu valkoiseksi, litteäksi tahi huulipunapuikon muotoiseksi, jos se jää liian eteen suussa, jolloin myös imuote on kapea/suppea.

Ja lempiaiheeni on isien merkitys imetystaipaleella. Tänä päivänä toitotetaan suureen ääneen tasa-arvon merkityksestä. Mieskin voi imettää, mutta meillä se olisi kyllä erittäin harvinaista, joten se jää äidin tehtäväksi. Kannatan kyllä tasa-arvoa, mutta on muutama asia mitä mies ei voi tehdä ja ne ovat vauvanodotus, synnytys ja imetys. Miehet elävät puolisonsa rinnalla odotusajan ja osallistuvat tukena synnytykseen. 
Imetysaikaa ajattelen samoin, mies elää siinä vieressä tukena ja apuna imetyshetkissä, kaikkeen muuhunhan hän voikin osallistua, jonkin verran olen tavannut äitejä jotka toteavat etteivät niin hyvin osaa kylvettää, koska se oli isän ja vauvan juttu. En sano, että miehen tulisi nyt tästä eteenpäin oltava kävelevä imetystietosanakirja. 
Se paras tuki voikin olla, kun äitiä tuskastuttaa, vauva itkee ja mikään ei meinaa onnistua ja mies muistaakin ”hei, löytyisikö Imetyksentuesta apua tähän?”, yksin ongelmien kanssa ei tarvitse jäädä. Ja yhtälailla neuvolasta voi pyytää apua. Isät ovat myös loistava voimavara tilanteiden rauhoitteluun. Itkevää lasta on vaikea saada rinnalle, koska imuote tahtoo auttamatta jäädä suppeaksi, joten puoliso voi auttaa tällaisten tilanteiden laukaisussa, mutta myös rauhoitella äitiä odottamaan. Liian hätäinen tunnelma ja paniikkki imettäessä tekee kokemuksesta kurjan, se että joku kertoo ettei ole hätää eikä kiirettä, odotetaan kunnes vauva avaa tarpeeksi suutaan, voi pelastaa kivuliailta imuotteilta ja haavaumilta. 

Mutta onhan minulla miehillekin oma harjoituksensa, nimittäin yläselän hieronta peukaloilla pyörivin liikkein selkärangan molemminpuolin niskasta lapaluiden alakärkiin asti ja siitä takaisin ylös. Idea tällä on saada aikaan oksitosiinirefleksi, eli äiti voi rentoutua ja erittyvä oksitosiini saa maidon herumaan helpommin.
Näiden lisäksi koen tärkeäksi mainita tiheänimun kaudet ja jos aikaa jää, keskustelen mielelläni esimerkiksi aiheista imetys mediassa, julki-imetys, vuotta vanhemman lapsen imetys. Keskustelujen lomassa kierrätämme mm. vatsakuulia joilla on helppo havainnollistaa miten pieni vastasyntyneen vatsalaukku on. 


Kerromme myös vaihtoehtoisista tavoista tarjota lisämaitoa, ihmetellään rintapumppuja, maidonkerääjää ja nänninkohottajaa. Odottajat saavat myös tietää tutin ja rintakumin merkityksestä imetykselle. Kiitos alueeni terveydenhoitajille, he myös pitävät huolen mistä julkisen terveydenhuollon ohella löytää apua ja tukea imetykseen. Tässä kohtaa on hyvä painottaa, ettei imetys ole pelkkiä ongelmia ja taisteluita, niin terkalle kuin tukiäidillekin voit hehkuttaa kun imetys on ihanaa! Omasta puolestani voisin varmasti puhua aiheesta koko illan ja vaikka yönkin, sillä vastahan tässä päästiin alkuun.

Lähteet:




Onnistunut imetys, Deufel & Montonen 

Imetyksen tuki Ry -  faktaa vai fiktiota






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti